Yksinoloviikon osa 2 Pihlaiskosket Keuruun takamettissä. Useampa keväänä hyvällä menestyksellä käyty paikka valikoitui kohteeksi, kun töistä aamusta vasta iltaan meno seuraavana päivä. Kaveri mukaan, joten mikäs sen mukavampaa.
Sää nätti kuin suomen suvessa voi olla. Koskella pari paikallista jantteria kertoi, että taimenta ja kirreä aika tuoreeltaan kipattu koskeen. Odotuksissa oli, että ainakin yksi kala pitää kaivaa jostain poterosta. Kuinka siinä sitten kävikään; omaksi saldoksi jäi kaksi alamittaista taimenta ja iso läjä salakoita. Tää on niitä kesiä, kun mikään ei onnistu. Onneksi kaveri sentään sai ylös yhden kirren Pihlaiskosken loppuliusta.
Auringon laskettua mentiin kopasemaan vielä alakosket. Paikka haisi kalalle ja muutamia tunnistettavia lohikalan pintamolauksia nähtiin, mutta ei koukkuun saakka. Loppuliussa mustaa liitsiä lillutellessa otti mörkö kiinni, mikä paljastui nopeasti haueksi. Tämä vihertaigeri vei siimaa sen 50m ja hyppäsi, jonka jälkeen sain kelattua sitä itteeni päin. Kala kiven huopeseen, jossa 0.16 peruke poikki ilmeisesti hampaisiin. Olisi ollut kiva saada varma enkka hauki ylöskin asti, paino arvio 3-4kg silmämääräisesti.
On se ny nii vaikeeta saada jalokalaa, mutta jatketaan harjoituksia. Viimeistään Huopanan keikalta se hyvä kala.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti